talviauringossa - väsynyt sulkakynä

Väsynyt sulkakynä

”Voi kumpa 

mulla ei olisi enää yhtäkään runoa kirjoitettavana susta.

Jos ajan virta hioisi muistot sileiksi, voisi ne kehystää

ja jättää autiotalon seinille 

kummittelemaan, haalistumaan.”

Previous
Previous

Anni Päivärinta - jealousy

Next
Next

talviauringossa - Älä, pyydän